Amerikancockerspanielit Eppu & Iiro
www.eppujaiiro.com
Ihmiset
Elämäämme kuuluu tottakai myös ihmisiä, eihän ilman heitä pärjää. Esittelen tällä palstalla heistä tärkeimmät. Ja miksi TAAS minä esittelen heidät? Noku edelleenkin mä tunsin ne ekana!!!
-Eppu-
Photo: Seija Väärälä
"MAMMA"
Seija
Mamma, MINUN ikioma mammani! Mamma komentaa meitä kaikkein eniten, välillä se ei ole mukavaa, mutta suurimmaksi osaksi ihan jees. Eipähän tartte itse vaivata päätänsä. Mamma on minun (ja okei, myös Iiron) kylvettäjä ja parturi, fyysisen ja henkisen puolen personal trainer, uusien jekkujen neuvoja sekä lelujen sisäänostaja. Ammatikseen se opettaa toisia ihmisiä saamaan haitarista ulos suurinpiirtein siedettäviä ääniä, ja soitteleepa se bändissään välillä itsekin.
Photo: Juha Väärälä
Jos mamma ei meidän tai iskän kanssa puuhastele, se tykkää värkätä netissä (siksi se valittiinkin sivujen ylläpitäjäksi), katsoa telkkaria, nukkua, lukea, käydä keikoilla tanssittamassa outoja ihmisiä, kesällä mökkeillä ja kalastaa (toi alla näkyvä vene on muuten juurikin se, josta putahdin). Valokuvaamisesta se tykkää kovastikin, ja siksi koneelle on kertynyt ehkä vähän turhan paljonkin kuvia esimerkiksi koirista.
Photo: Juha Väärälä
Täysin sisäsiistiksi mamma ei ole oppinut, hiekkaa ja niitä pieniä, mykkiä ja hännättömiä koiria löytyy nurkista joskus aivan liikaa, ne pistää aivastuttamaan. Hiljaa se ei kovin pitkään osaa pysyä, paitsi jos on pahalla tuulella. Yleensä se kuitenkin naureskelee ja jutustelee vilkkaasti, vaikka väittääkin itse olevansa pohjimmiltaan hieman ujo oudossa laumassa ja vieraalla reviirillä.
Siirry sivun alkuun
Seija
Mamma, MINUN ikioma mammani! Mamma komentaa meitä kaikkein eniten, välillä se ei ole mukavaa, mutta suurimmaksi osaksi ihan jees. Eipähän tartte itse vaivata päätänsä. Mamma on minun (ja okei, myös Iiron) kylvettäjä ja parturi, fyysisen ja henkisen puolen personal trainer, uusien jekkujen neuvoja sekä lelujen sisäänostaja. Ammatikseen se opettaa toisia ihmisiä saamaan haitarista ulos suurinpiirtein siedettäviä ääniä, ja soitteleepa se bändissään välillä itsekin.
Photo: Juha Väärälä
Jos mamma ei meidän tai iskän kanssa puuhastele, se tykkää värkätä netissä (siksi se valittiinkin sivujen ylläpitäjäksi), katsoa telkkaria, nukkua, lukea, käydä keikoilla tanssittamassa outoja ihmisiä, kesällä mökkeillä ja kalastaa (toi alla näkyvä vene on muuten juurikin se, josta putahdin). Valokuvaamisesta se tykkää kovastikin, ja siksi koneelle on kertynyt ehkä vähän turhan paljonkin kuvia esimerkiksi koirista.
Photo: Juha Väärälä
Täysin sisäsiistiksi mamma ei ole oppinut, hiekkaa ja niitä pieniä, mykkiä ja hännättömiä koiria löytyy nurkista joskus aivan liikaa, ne pistää aivastuttamaan. Hiljaa se ei kovin pitkään osaa pysyä, paitsi jos on pahalla tuulella. Yleensä se kuitenkin naureskelee ja jutustelee vilkkaasti, vaikka väittääkin itse olevansa pohjimmiltaan hieman ujo oudossa laumassa ja vieraalla reviirillä.
Siirry sivun alkuun
"ISKÄ"
Juha
Juha
Iskä on ehdottomasti minun paras kaveri. Iskän kanssa on tosi hauska leikkiä, sen vieressä on tosi kiva makoilla lattialla telkkaria katsomassa. Iskä on siitä tosi kiva, että se ei oikeastaan huuda koskaan. Toki sekin välillä murahtelee mamman tavoin, mutta sillä on niin kumea ääni, että sitä uskoo nelijalkainen vähemmästäkin, yleensä...
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Niinkuin jo tuolla minun kokonaan omalla sivulla mainittiinkin, maailman paras hetki (ruokailun jälkeen) taitaa olla se, kun iskä tulee töistä kotiin. Ensin tottakai ilmoitan haukahtamalla, että ulko-ovi kävi, sitten kurkkaan tuulikaapin ikkunasta, että kukas sieltä oikein tuli. Ja sitten kun viimein varmistun, että se on ISKÄ, niin alta pois pölyt ja rikkaruohot! Wag the dog.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Iskä on luonteeltaan aika rauhallinen, se taitaa miettiä aina kaiken etukäteen, ja tekee tai sanoo vasta sitten. Iskäkin työskentelee muiden ihmisten seurassa, se jotenkin auttaa toisia ihmisiä elämään omaa elämäänsä. Iskä tykkää kuunnella paljon musiikkia, mekin ollaan jo opittu fanittamaan vähän rankempaa musalaatua edustavia bändejä. Meidän lemppari on Sonata Arctica, niillä kun on yhden levyn kannessa kaksi koiraa. Mamman tavoin iskäkin tykkää kalastaa - totta puhuen vielä paljon enemmän kuin mamma. Iskä saattaa mökillä olla koko yön järvellä kalassa, ja seuraavana päivänä ne mussuttavat hyvällä tuurilla savuahvenia, enkä minä tietystikään niitä saa.... Iskän lempipaikka on mökki, siellä se ei malttaisi nukkua millään, kun on niin paljon tekemistä.
Siirry sivun alkuun
Siirry sivun alkuun
"SANNA"
Epun kummitäti
Epun kummitäti
Sanna on minun oma kummitäti, ja se muistuttaa ulkonäöltään hieman mammaa, äänikin niillä on erehdyttävän samanlainen. Johtuu varmaankin siitä, että ne on mamman kanssa samasta kennelistä. Mutta en mä halpaan mene, ja ihan hyvin mä uskon tarvittaessa Sannankin sanaa. Sannan luona mun ehdoton lempparipaikka on eteisen matto, koska sille matolle tipahtelee taivaista MAKKARAA. Luulevat aina, että mä haluan väkisin keittiöön ruokapöytäkaveriksi, mutta en mä oikeesti halua. Kun siellä eteisen matolla sitä makkaraa aina joskus saa, niin tottakai mä siellä sitten norkoilen korppikotka-asennossa. Ihan siis varmuuden vuoksi kannattaa sillä matolla päivystää, jos vaikka joku herkkuslaissi sattuisi osumaan kohdalle.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Sannallekin tykkään laulaa serenadeja, ja sillä on muuten aivan uskomattoman ahkerat kädet rapsutusta varten. Myös Sanna jaksaa leikkiä mun kanssa tosi paljon, ja musta on tosi mukava käydä aina välillä siellä kylässä. Sannan pihalla mun ikioma merkkauspuska on mallia karviaismarja. Tosin talvella siitä ei näy hangen päälle kuin pari hassua piikkiä... Mansikoitakin sieltä takapihalta löytyisi kesäaikaan, mutta mamma ajaa mut aina niistä puskista pois.
Mamman tavoin Sanna on vapaa-aikanaan tosi paljon musiikin kanssa tekemisissä. Ne on samassa bändissäkin. Musiikki-innostuksesta johtuen Sannan luona on joskus mulla vähän tylsää, kun mamma ja Sanna soittelee ja laulelee päivät pitkät, ja sitten ne vielä yleensä illalla jättävät mut yksin keittiöön leikkimään aarteenmetsästystä painuessaan itse ulvomaan kylille karaokea.
Siirry sivun alkuun
Mamman tavoin Sanna on vapaa-aikanaan tosi paljon musiikin kanssa tekemisissä. Ne on samassa bändissäkin. Musiikki-innostuksesta johtuen Sannan luona on joskus mulla vähän tylsää, kun mamma ja Sanna soittelee ja laulelee päivät pitkät, ja sitten ne vielä yleensä illalla jättävät mut yksin keittiöön leikkimään aarteenmetsästystä painuessaan itse ulvomaan kylille karaokea.
Siirry sivun alkuun
"MINNA"
Mamman konsultoija
Mamman konsultoija
Minna on tosi hyvä tyyppi, ja sillekin mä tykkään lauleskella aina heti kärkeen, kun sen näen. Kun olin pieni, Minna oli mun privaattiparturi. Minnalla on Rickyn lisäksi kaksi kivaa ja isoa blondityttöä, Candy ja Iines, joiden kanssa on kiva aina välillä käydä lenkillä. Tosin en mä siellä lenkeillä niiden kanssa juoksemisen vuoksi käy, tyttöjen haju on se, joka minut niiden perään vetää.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Minnan luona olen ollut hoidossakin, ja täytyy myöntää, että hyvin olen aina viihtynyt, vaikka aluksi oli vaikea sulattaa sitä systeemiä, että siellä saan ruuan aina ihan vimppana. Siis MINULLE annetaan jämäpalat, uskomatonta!
Minna on varmaan maailman nopein puhuja, mä en aina oikein pysy Minnan ja mamman keskusteluissa kärryillä, niin vilkkaasti aiheet etenevät. Toisin kuin mamma, Minna on oppinut tosi hyvin sisäsiistiksi, siellä nurkissa ei pölyjä näy, vaikka tyttäristä lähtee paaaljon enemmän karvaa kuin minusta ikinä!
Mamma on sanonut, että Minnasta on ollut aivan suunnaton apu minun kouluttamisessani niinsanotusti yhteiskuntakelpoiseksi. Vaikka mä olen jo iso poika, niin siltikin kuulen mamman suusta kysymyksiä, että mitä sen pitäis sen ja sen suhteen tehdä. No, ehkä se on hyväkin, että kyselee, niin eipä mene mun polla sitten niin pahasti sekaisin.
Siirry sivun alkuun
Minna on varmaan maailman nopein puhuja, mä en aina oikein pysy Minnan ja mamman keskusteluissa kärryillä, niin vilkkaasti aiheet etenevät. Toisin kuin mamma, Minna on oppinut tosi hyvin sisäsiistiksi, siellä nurkissa ei pölyjä näy, vaikka tyttäristä lähtee paaaljon enemmän karvaa kuin minusta ikinä!
Mamma on sanonut, että Minnasta on ollut aivan suunnaton apu minun kouluttamisessani niinsanotusti yhteiskuntakelpoiseksi. Vaikka mä olen jo iso poika, niin siltikin kuulen mamman suusta kysymyksiä, että mitä sen pitäis sen ja sen suhteen tehdä. No, ehkä se on hyväkin, että kyselee, niin eipä mene mun polla sitten niin pahasti sekaisin.
Siirry sivun alkuun
"SIMON MUMMO JA PAPPA"
Mamman kasvattajat
Mamman kasvattajat
Simon mummon ja papan luona on aina kiva käydä touhottamassa. Ne tykkää minusta aivan kamalasti! Sielläkin olen ollut paljon yökylässä, jos mamma ja iskä eivät jostain syystä ole voineet ottaa minua mukaan reissuillensa. Simossa juoksen aina sisään tullessani kylki edellä keittiön seinää päin, koska yhdeksänkymmenen asteen kurvi liukkaalla lattialla on aika mahdoton suoritettava satasen vauhdista.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Simon mummolla ja papalla on kiva kesämökki, siellä on lääniä, missä juosta pallojen ja liitokiekkojen perässä. Mökillä on myös paljon viinimarjapensaita, joista voi ihan itse käydä haukkaamassa maistuvia välipaloja. Metsän puolelta löytyy myös kivasti mustikoita popsittavaksi.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Simon mummo laittaa aivan tautisen hyvänhajuista ruokaa, mutta arvatkaa vain, saanko mä edes maistaa sitä... NO EN! Tykkään kuitenkin täyttää mummon kanssa tiskikonetta kaverina, mutta tosiasiassa mä päivystän siinä selän takana, josko tiskipöydältä sattuisi edes jotain tipahtamaan mun ulottuville...
Siirry sivun alkuun
Siirry sivun alkuun
"AAPONTIEN MUMMO JA PAPPA"
Iskän kasvattajat
Iskän kasvattajat
Aapontien mummo ja pappa asuvat aika kaukana, kahden tunnin matkan päässä. Ne on tosi rentoja tyyppejä, ja niillä itselläkin on kolme koiraa, Jeri, Lotta ja Voltti. Ne on karhukoiria kaikki, enkä mä ole oikein päässyt tutustumaan kuin Lottaan vain, joka on kaikkein lepposin. Jerin luo en uskalla edes yrittää, Voltti on sen verran tuoreempaa vuosimallia, etten ole vielä ehtinyt kunnolla siihen tutustuakaan. Nuo kaikki kolme on tosiammattilaisia metsästyksen suhteen, hirviä niille kuulemma joka syksy ammutaan.
Aapontien pappa muistuttaa olemukseltaan kovasti iskää ja se on tosi rauhallinen tyyppi. Jaksaa rapsuttaa sohvalta vaikka kuinka pitkään. Aapontien papan hirvikäristys on (kuulemma) kamalan hyvää. Ja tuoksun perusteella onkin, mutta eihän sitäKÄÄN mulle anneta.
Photo: Juha Väärälä
Aapontien mummolla ja papalla on niilläkin kiva mökki ja kaupan päälle vielä joki siinä ihan rannassa. Laiturilta voisi pulahtaa hyvinkin uimaan, jos siitä hommasta tykkäisi. Mamman ja iskän mukaan mökin saunassa on uskomattoman hyvät löylyt kesät talvet. Mökillä ollaan oltu jouluisin syömässä kinkkua (tai siis enhän minä sitä ole koskaan saanut, pelkkää hajua vain) ja viettämässä leppoisaa aikaa. Mökillä on monesti myös mun serkut, Valtteri ja Veeti.
Siirry sivun alkuun
Aapontien pappa muistuttaa olemukseltaan kovasti iskää ja se on tosi rauhallinen tyyppi. Jaksaa rapsuttaa sohvalta vaikka kuinka pitkään. Aapontien papan hirvikäristys on (kuulemma) kamalan hyvää. Ja tuoksun perusteella onkin, mutta eihän sitäKÄÄN mulle anneta.
Photo: Juha Väärälä
Aapontien mummo on kova keskustelemaan. Ne saattaa olla mamman kanssa joskus yli tunninkin kerrallaan puhelimessa, ja aina kun siellä käydään, mä jään vierestä kuuntelemaan niiden juttuja, jotka sitten kestää niin pitkään, että yleensä mä ehdin nukahtaa jalkoihin.
Photo: Juha Väärälä
Photo: Juha Väärälä
Aapontien mummolla ja papalla on niilläkin kiva mökki ja kaupan päälle vielä joki siinä ihan rannassa. Laiturilta voisi pulahtaa hyvinkin uimaan, jos siitä hommasta tykkäisi. Mamman ja iskän mukaan mökin saunassa on uskomattoman hyvät löylyt kesät talvet. Mökillä ollaan oltu jouluisin syömässä kinkkua (tai siis enhän minä sitä ole koskaan saanut, pelkkää hajua vain) ja viettämässä leppoisaa aikaa. Mökillä on monesti myös mun serkut, Valtteri ja Veeti.
Siirry sivun alkuun
"SANDRA JA MIKA"
Iskän ja äiskän kavereita
Iskän ja äiskän kavereita
Sandra on mun italiankielenope, joka osaa puhua itse jo tosi hyvin suomea. Osaan italiaksi numerot yhdestä kolmeen sekä päästää lelusta irti. Muutenkin Sandra puhuu mulle tosi paljon italiaa, mutta täytyy tunnustaa, että vähän hämärän peittoon osa lauseista jää... Ja varsinkin kun kaikki vaihtavat joskus englantiin, niin sitten mä putoan ihan lopullisesti. Sandra ja Mika käyvät meillä tosi usein kylässä ja usein mekin käydään siellä, koska ne asuu sopivasti tuossa vartin ajomatkan päässä.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Silloin kun mä olin ihan ekaa päivää kotona, Sandra ja Mika oli meillä kylässä muutaman minuutin. Eli ne on oikeasti ne ensimmäiset kaverit, joihin olen tutustunut. Sandran mukaan mä olen heidän ehdoton lempparikoira, vaikka Sandra onkin oikeasti kissafani. Mutta mun kanssa Sandra leikkii tosi paljon, aina sillä on mua varten lelu kourassa.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Mika on myös tosi kova puhumaan, mutta sitä ei oikein voi koskaan ottaa ihan tosissaan, sillä joka toisessa lauseessa Mikalla on jonkinmittainen ketunhäntä kainalossa. Mikaa tykkään pussailla (vaikka se poika onkin), mutta itseasiassa niinhän mä tykkään pussailla ihan ketä vain, nyt kun tarkemmin ajattelen. Mulla vain on niin nopea kieli, että se ehtii lirvahtaa vähän väliä ulos, mutta onneksi se ei ole terävä.
Siirry sivun alkuun
Siirry sivun alkuun
"JAANA, MARKUS, VALTTERI JA VEETI"
Iskän systeri perheineen
Markus on monesti töissä, kun me mennään niille kylään. Sillä on tosi paljon poroja ihan siinä pihan vieressä metsikössä, mä en kuitenkaan ole vielä uskaltautunut menemään aitaukseen, se on Moskun hommia.
Iskän systeri perheineen
Jaana on samasta yhdistelmästä iskän kanssa, vaikka vuosikerta onkin tuoreempi. Markus on sen mies, joka tuoksuu aina poroille. Vatteri ja Veeti on mun serkkuja, Valtsun kanssa on hauska leikkiä, mutta Veeti on vielä sen verran hidas, ettei sen kanssa voi vielä oikein puuhastella muuta kuin eskimotervehdyksiä.
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Photo: Seija Väärälä
Valtteri on luultavastikin tuleva poromies, ainakin se käy jo talvisin viemässä niille rehua. On sillä kuulemma oma korvamerkkikin. Valtteri tykkää olla mökeillä ja viihtyy hyvin saunassa. Valtsu on myös kova leikkimään minun kanssa, eikä se poika tunnu millään väsyvän. Vaikka itsekin olen virtaa täynnä, niin Valtsulla sitä riittää vielä himpun verran pitemmälle....
Photo: Seija Väärälä
Markus on monesti töissä, kun me mennään niille kylään. Sillä on tosi paljon poroja ihan siinä pihan vieressä metsikössä, mä en kuitenkaan ole vielä uskaltautunut menemään aitaukseen, se on Moskun hommia.
"OUTI"
Epun kasvattimamma
Epun kasvattimamma
Outi on mun ensimäinen ihmismamma. Se huolehti minusta ennen kuin muutin kotiin nykyisen mamman ja iskän luo. Outin ääntä mä en varmasti koskaan unohda, vieläkin innostun aivan kympillä nähdessäni Outin. Kaiken lisäksi sen oikeanpuoleisessa housuntaskussa on aina jotain syötävää joka kerta kun me nähdään....
